Skitsofrenia johtuu aivojen signaaleja lähettävien kemiallisten aineiden epätasapainosta, jonka vuoksi ihminen havaitsee (näkee, kuulee tai ajattelee) asioita, jotka eivät aina ole totta. Ei tiedetä täysin, mistä tämä epätasapaino johtuu.

Skitsofrenia on yleinen, vaikea mielenterveyshäiriö, jota usein häpeillään ja ymmärretään väärin. Skitsofreniaa sairastavilla esiintyy epätodellisia ajatuksia, tunnetiloja ja käytöstä, ja heidän on vaikea arvioida mikä on totta.¹ Tällä voi olla suuri vaikutus ihmisen itsensä ja hänen perheensä elämään.

Skitsofrenialle ovat tyypillisiä psykoottiset jaksot (jolloin potilaan kosketus todellisuuteen hämärtyy), joiden välillä esiintyy tunteiden latistumista ja vetäytymistä.¹ Skitsofrenian oireita voidaan kuvata positiivisiksi oireiksi ja negatiivisiksi oireiksi yhdessä kognitiivisten oireiden, mielialaoireiden ja motoristen oireiden kanssa.

Positiiviset oireet - Psykoottisten jaksojen aikana esiintyviä oireita kutsutaan ´positiivisiksi oireiksi´. Niitä ovat ajatushäiriöt, harhaluulot (joihin usein liittyy vainoharhaisuutta) ja aistiharhat – lähinnä äänien kuuleminen. Oireisiin liittyy usein ahdistuneisuutta, masennusta ja touhuamista – vaikeuksia pysytellä paikallaan ja levottomuutta.1

Negatiiviset oireet - Vetäytymisjaksoilla taas esiintyy ´negatiivisia oireita´. Niitä ovat tunteiden latistuminen, puheen köyhtyminen, huono suunnittelukyky, aloitekyvyn ja/tai sinnikkyyden puute ja mielihyvän tai kiinnostuksen puute. Nimenomaan negatiiviset oireet aiheuttavat yleensä ongelmia sosiaalisessa kanssakäymisessä ja päivittäisissä toimissa.1

Maailman terveysjärjestö arvioi, että skitsofreniaa sairastavia on 20 miljoonaa, eli se on yksi maailman 20:stä eniten vammauttavasta sairaudesta.^2-3 Skitsofrenian esiintyvyys ei riipu rodusta, kulttuurista eikä sosiaaliluokasta. Yleensä se alkaa varhaisessa aikuisiässä (20 ikävuodesta lähtien)³, mutta sitä voi esiintyä missä iässä tahansa.

Skitsofreniaa esiintyy sekä miehillä että naisilla, mutta miehille se tulee yleensä vähän nuorempana.⁵ Yksittäisen ihmisen mahdollisuus sairastua skitsofreniaan elinaikanaan on noin 1 %.⁴

Skitsofrenia on myös yksi maailman taloudellisesti kalleimmista sairauksista. Sen ja muiden psykoottisten sairauksien on osoitettu kuluttavan Isossa-Britanniassa 1,5 %, Alankomaissa ja Ranskassa 2 % ja Yhdysvalloissa 2,5 % maan terveydenhuoltobudjetista.^6-7

Skitsofrenia diagnosoidaan potilashaastatteluiden avulla ja niihin voi sisältyä keskusteluja läheisten kanssa. On myös olemassa useita arviointiasteikkoja, joita voidaan käyttää skitsofrenian oireiden tunnistamisessa ja vaikeusasteen arvioinnissa.

Skitsofrenia vaatii hoitoa. Asianmukaisella hoidolla voidaan huomattavasti vähentää skitsofrenian oireita ja tunnistaa uhkaavan uuden sairausjakson "riskitekijät" tai "varoitusmerkit". Hoito koostuu yleensä lääkehoidon ja psykososiaalisen terapian yhdistelmästä. Sairaalahoito on usein tarpeen psykoottisten jaksojen aikana.