Tietoa psykiatrisista häiriöistä

Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat vakavia mielenterveyden sairauksia, joilla on merkittävä vaikutus ihmisen henkilökohtaiseen ja perhe-elämään sekä kykyyn toimia töissä tai koulussa.

Mielialahäiriöihin liittyy äärimmäisen mielialan jaksot, joko alakuloisuus (masennus) tai kohonneen mielialan ja alakuloisuuden jaksojen vaihtelut (kaksisuuntainen mielialahäiriö). Masentuneet ihmiset tuntevat itsensä surulliseksi, tyhjäksi tai toivottomaksi ja he menettävät mielenkiinnon ja hyvän olon tunteen pitkäksi aikaa. Heillä on usein myös kognitiivisia oireita, kuten keskittymiskyvyn häiriöitä ja päätöksenteon vaikeutta. Kaksisuuntaista mielialahäiriöitä sairastavat ovat toisinaan ylettömän iloisia ja täynnä energiaa, joka voi johtaa impulsiiviseen ja riskikäyttäytymiseen.

Ahdistuneisuushäiriöihin liittyy liiallinen, epärealistinen huoli. Esimerkiksi yleistynyttä ahdistuneisuushäiriötä sairastavilla on hallitsemattomia huolia erilaisista jokapäiväisistä asioista, kuten vastuistaan, taloudestaan ja terveydestään. Posttraumaattinen stressihäiriö voi kehittyä traumaattisen tapahtuman seurauksena, kuten väkivallalle altistuminen tai liikenneonnettomuus, ja voi johtaa toistuviin painajaisiin ja takaumiin.

Mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt ovat suhteellisen yleisiä ja ei ole epätavallista, että henkilö kärsii useista häiriöistä. Oireet vaihtelevat henkilöstä toiseen, mutta hoidon avulla useimmat ihmiset pystyvät palaamaan normaaliin elämään.

Lue lisää masennuksesta täältä, kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä täältä ja yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä täältä.

Persoonallisuushäiriö on ajattelun, tuntemisen ja käytöksen muoto, joka eroaa merkittävästi yhteiskunnan oletuksesta ja ei muutu oikeastaan ajan kuluessa. Vaikka jokaisella maailmassa on erilainen tapa katsoa ja suhtautua asioihin, ´persoonallisuudesta´ tulee ´persoonallisuushäiriö´ kun se ei kykene mukautumaan asianmukaisesti tiettyyn tilanteeseen aiheuttaen tuskaa ja toiminnanvajausta yksilölle.

Persoonallisuushäiriöitä on useita erilaisia tyyppejä. Tyypistä riippuen henkilö voi vaikuttaa oudolta ja erikoiselta, tunteelliselta ja epävakaalta, tai ahdistuneelta ja pelokkaalta. Esimerkiksi rajatilapersoonallisuushäiriötä sairastavat pelkäävät hylätyksi tulemista ja kokevat vakavia mielialan muutoksia. Impulsiivinen käytös, kuten aineiden väärinkäyttö ja itsemurhayritykset, ovat yleisesti ottaen yleisiä rajatilapersoonallisuushäiriötä sairastavilla ja ne asiat on tärkeää käsitellä.

Persoonallisuushäiriöt alkavat yleensä nuoruusiässä tai varhaisessa aikuisiässä ja ne saattavat parantua iän myötä, riippuen häiriöstä. Persoonallisuushäiriöillä merkittävä vaikutus henkilön ystävyys- ja perhesuhteisiin ja ne vaikuttavat henkilön kykyyn selvitä arjesta.

Psykoottiset häiriöt, kuten skitsofrenia, ovat vakavia mielenterveyden sairauksia, joihin liittyy ajattelun ja asioiden havaitsemisen muutokset. Niihin liittyy ´psykoosi´, jossa henkilö menettää todellisuuden tajun. Ihmisillä voi olla harhaluuloja – vahvoja mutta vääriä uskomuksia, kuten usko siihen, että joku yrittää vahingoittaa heitä tai joku laittaa ajatuksia heidän päähänsä. Ihmiset voivat kokea myös hallusinaatioita – väärää tietoa heidän aisteiltaan, kuten äänien kuuleminen tai olemattomien asioiden näkeminen. Lisäksi psykoottisissa häiriöissä voi olla tunteiden latistumista, puhumisen vaikeutta ja hyvän olon tunteen tai mielenkiinnon vähentymistä.

Tietyt lääkkeet ja laittomat huumeet voivat laukaista psykoottisia oireita ja häiriöitä. Ne voivat olla myös seurausta toisesta sairaudesta tai johtua aivojen rakenteellisista muutoksista tai kemiallisesta epätasapainosta. Nämä sairaudet ovat yleensä väärin ymmärrettyjä väestön keskuudessa, mikä aiheuttaa leimaantumista ja syrjintää.

Psykoottiset häiriöt vaativat hoitoa ja ne ovat yleensä hyvin lamauttavia vaikuttaen merkittävästi potilaan henkilökohtaiseen ja perhe-elämään sekä kykyyn toimia töissä ja koulussa.

Lue lisää skitsofreniasta täältä.

Päihdehäiriössä ´aine´ voi viitata useisiin päihteisiin, mukaan lukien alkoholiin, kannabikseen, hallusinogeeneihin, hengitettäviin aineisiin, opioideihin, sedatiiveihin, stimulantteihin (esim. amfetamiini tai kokaiini) ja tupakkaan. Yhteistä näille aineille on, että liiallisesti käytettynä ne voivat aiheuttaa muutoksia aivoalueilla, jotka kontrolloivat motivaatiota ja palkitsemista. Aluksi aine tyypillisesti aktivoi aivojen palkitsemisjärjestelmää ja tuottaa hyvää oloa. Ajan kuluessa aineen käytön aikaansaama mielihyvän tunne vähenee, ja henkilö voi kokea himoja ja lopetusoireita kun ei käytä ainetta. Siksi he käyttävät ainetta ennemmin välttääkseen sen käyttämättä jättämisestä johtuvia kielteisiä vaikutuksia kuin tuottaakseen hyvää oloa.

Aivoissa tapahtuvien muutoksien seurauksena henkilö, jolla on päihdehäiriö, käyttää ainetta isompina annoksina ja kauemmin kuin on tarkoitus. Tätä kutsutaan ´toleranssiksi´. Vaikka he yrittäisivät vähentää aineiden käyttöään, se on heille vaikeaa tai mahdotonta. Suuri osa päivästä voi pyöriä aineen ottamisen tai hankinnan ympärillä, mikä luonnollisesti vaikuttaa henkilön kykyyn täyttää työhön, kouluun tai kotiin liittyvät velvoitteet.

Alkoholiriippuvuus on yleinen päihdehäiriö. Erityisesti alkoholiriippuvuus voi aiheuttaa vakavia seurauksia terveydelle ja lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä ja toiminnanvajausta. 

Lue lisää alkoholiriippuvuudesta täältä.